Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 on valinnut kaustislaisen viulunsoiton toiseksi kahdesta suomalaisesta perinneilmi\u00f6st\u00e4, joita l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n valmistelemaan ehdolle YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6 Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n luetteloon. Toinen ministeri\u00f6n valitsema perinneilmi\u00f6 on suomalainen saunakulttuuri.<\/p>\n
Hakemusten arvioinnissa asiantuntijaryhm\u00e4 huomioi Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n luettelon kriteerit. Lis\u00e4ksi kohteita arvioitiin suhteessa Suomen kansallisiin kriteereihin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi otettiin huomioon hakijatahojen resursointi sek\u00e4 mahdollisuudet koordinoida ja tuottaa annetussa aikataulussa kansainv\u00e4linen hakemus:<\/p>\n
\u201dKaustislainen viulunsoitto on el\u00e4nyt paikallisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 vuosisatoja sukupolvelta toiselle muistinvaraisesti v\u00e4littyen. Perinne on hyvin elinvoimainen moninaisten onnistuneiden suojelutoimenpiteiden ansiosta. Perinnett\u00e4 uudistetaan jatkuvasti luovalla tavalla ja siihen osallistuvat kaikenik\u00e4iset ihmiset. Viulunsoittometodin osalta se toimii my\u00f6s hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 kulttuurisesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa. Toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohtana on kautta vuosikymmenten ollut osallisuus, joka on kuvattu hakemuksessa l\u00e4p\u00e4isev\u00e4sti. Ilmi\u00f6n vahvuutena on kasvu paikallisperinteest\u00e4 valtakunnalliseksi ja kansainv\u00e4lisestikin tunnustetuksi toiminnaksi, joka voisi toimia mallina my\u00f6s muille maille. Hakemuksen taustalla on laaja joukko alan paikallisia toimijoita. Hakemusprosessi on suunniteltu yksityiskohtaisesti, ty\u00f6t\u00e4 on jo tehty ja siihen on osoitettu resursseja. Kohde t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Unescon kriteerit ja my\u00f6s kansalliset erityiskriteerit. Kaustislaisella viulunsoitolla olisi hakemuksen perusteella vahvat edellytykset tulla nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n luetteloon.\u201d<\/p>\n
Maailmanperint\u00f6luetteloihin nousemisen valmisteluprosessi on useamman vuoden mittainen, ja Kaustisen osalta t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4sittelyyn vuoden 2021 Unescon aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n yleiskokouksessa.<\/p>\n
Kaustislaisesta mestaripelimanni ja N\u00e4pp\u00e4ri-ilmi\u00f6n is\u00e4st\u00e4 Mauno J\u00e4rvel\u00e4st\u00e4 ehdokkuus tuntuu j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4:<\/p>\n
\u201dKaustislainen viulunsoitto on lapsuuteni \u00e4\u00e4nimaisema ja koko el\u00e4m\u00e4n l\u00e4p\u00e4isev\u00e4 s\u00e4velmien, soittotyylien, pelimannipersoonien ja -tarinoiden kavalkadi. Kaustislainen viulunsoitto on koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen paikallinen kulttuuri-ilmi\u00f6, jonka voima on ajan saatossa vain kasvanut. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lapsia ja nuoria on kansanmusiikin ja -tanssin parissa edelleen l\u00e4hes 250, mik\u00e4 on valtavan paljon hitusen yli 4000 asukkaan kuntaan, etenkin n\u00e4in\u00e4 aikoina, kun lasten ajank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kilpailee tuhat bitti\u00e4 ja pikseli\u00e4\u201d, sanoo J\u00e4rvel\u00e4.<\/p>\n
Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakam\u00e4ki on my\u00f6s tyytyv\u00e4inen. Hakam\u00e4ki on jo pidemm\u00e4n aikaa seurannut muutosta suomalaisessa kulttuuriperint\u00f6politiikassa:<\/p>\n
\u201dPinnan alla on jo vuosia muotoutunut uudenlainen innostus, n\u00e4k\u00f6kulman muuttuminen ja perint\u00f6politiikan uudelleen aktivoituminen. Kulttuuriperinn\u00f6n suunta on nyt yht\u00e4 paljon tulevassa kuin menneess\u00e4. Nykyinen eurooppalainen kulttuuriperint\u00f6ajattelu katsoo perinteen paitsi kuuluvan kaikille my\u00f6s korostavan sen merkityst\u00e4 eri ihmisryhmi\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja vuoropuhelua edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Viel\u00e4 laajemmin ymm\u00e4rrettyn\u00e4 kyse on rauhan ja demokratian teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, jota perinneilmi\u00f6t yhdess\u00e4 voivat olla edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4, Hakam\u00e4ki tulkitsee.\u201d<\/p>\n
Kansanmusiikki-instituutti on my\u00f6s ehdolla ensimm\u00e4iseksi suomalaiseksi Unescon aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n asiantuntijaj\u00e4rjest\u00f6ksi. Valinta vahvistettaneen kes\u00e4kuun ensimm\u00e4isell\u00e4 viikolla. Hakam\u00e4ki n\u00e4keekin taustalla kaustislaisten toimijoiden ty\u00f6n pitk\u00e4j\u00e4nteisyyden:<\/p>\n
\u201dKaustisella on tehty tietoista ja tiedostamatonta suojeluty\u00f6t\u00e4 jo liki vuosisadan ajan. Unescon suojelusopimuksen piiriin liittyminen tuo ty\u00f6lle uuden kansainv\u00e4lisen viitekehyksen, uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja toisaalta yhteisty\u00f6n mahdollisuuksia. Etenkin pohjoismaissa hyvien suojeluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen yhteisty\u00f6 avaa tulevina vuosina kiinnostavia verkostoja, joissa Kaustinen on sek\u00e4 antajan ett\u00e4 saajan roolissa. N\u00e4enkin avautuvien mahdollisuuksien satavan my\u00f6s koko suomalaisen kansanmusiikkikent\u00e4n laariin, onhan Kaustisen festivaalikin aina ollut koko suomalaisen kansanmusiikin kokoontumisajo\u201d, Hakam\u00e4ki summaa.<\/p>\n
Kaustisen hakemuksen takana ovat olleet yhteis\u00f6jen osallisuutta painottavan Unesco-sopimuksen hengen mukaisesti kaustislaisten pelimannien ja tanssijoiden yhteis\u00f6t laajalti; mukana ovat Kaustisen Nuorisoseura, Kaustisen N\u00e4pp\u00e4rit, Kaustisen Pelimanniyhdistys, Kansanmusiikki-instituutti, Kansanmusiikkijuhlia j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4 Pro Kaustinen ry sek\u00e4 Kaustisen kunta ja Suomen kansanmusiikkiliitto..<\/p>\n
Aineeton kulttuuriperint\u00f6 on m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan el\u00e4v\u00e4\u00e4 perint\u00f6\u00e4, joka on l\u00e4sn\u00e4 ihmisten arjessa ja ylt\u00e4\u00e4 kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnett\u00e4, esitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taidetta, juhlia ja tapoja, k\u00e4sity\u00f6taitoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja ja taitoja. Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n luettelo sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 musiikin alueelta mm. argentiinalaisen tangon, meksikolaisen Mariachi-musiikin ja setukaisten lauluperinteen.<\/p>\n
Yhteystiedot:<\/p>\n
The Finnish Folk Music Institute
\njohtaja Matti Hakam\u00e4ki
\n040-3588 921<\/p>\n
Kaustisen Nuorisoseura
\npuheenjohtaja Ira Korkala
\n040-5832 714<\/p>\n
Kaustisen N\u00e4pp\u00e4rit.
\nmestaripelimanni Mauno J\u00e4rvel\u00e4
\n040-593 0345
\npuheenjohtaja Lauri Oino
\n050-350 4600<\/p>\n
Kaustisen pelimanniyhdistys
\npuheenjohtaja Elina Havia
\n040-732 1038<\/p>\n
Pro Kaustinen ry.
\npuheenjohtaja Sirpa Lahti
\n040-738 4736<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 on valinnut kaustislaisen viulunsoiton toiseksi kahdesta suomalaisesta perinneilmi\u00f6st\u00e4, joita l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n valmistelemaan ehdolle YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6 Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n luetteloon. Toinen ministeri\u00f6n valitsema perinneilmi\u00f6 on suomalainen saunakulttuuri. Hakemusten arvioinnissa asiantuntijaryhm\u00e4 huomioi Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n luettelon kriteerit. Lis\u00e4ksi kohteita arvioitiin suhteessa Suomen kansallisiin kriteereihin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi otettiin huomioon hakijatahojen resursointi […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":476,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1010","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"yoast_head":"\n