Tulevan kesän Kaustisen kansanmusiikkijuhlat esittelee elävää perintöä Suomesta ja maailmalta laajassa ja monipuolisessa koko viikon mittaisessa ohjelmakokonaisuudessa.
Kansanmusiikki-instituutin järjestämässä kansainvälisessä Kaustinen Intangible Cultural Heritage 2019 ‑seminaarissa lauantaina 13.7. käsitellään Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloiden vaikutuksia kulttuuriperinnön suojeluun. Alustuksia kuullaan Viron setukulttuurin, Norjan Unesco-kohteiden, Latvian Suitien ja ruotsalaisen tarinatupametodin asiantuntijoilta; kaikki nämä ovat joko Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloiden kohteita tai niiden hakemus on parhaillaan käsittelyssä. Tarkemmat tiedot seminaarisivulta.
Ohjelmakokonaisuuden musiikillisessa ohjelmassa kärkinä ovat Kaustisen juhlilla aina kuuluvan kaustislaisen viulunsoiton lisäksi marokkolainen Gnawa -kulttuuri ja latvialainen Suiti‑kulttuuri. Kotimaasta esittäytyy musiikki- ja tanssikohteiden lisäksi ainakin kolme kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kuuluvaa kohdetta.
Tiistaina 9.7. ja keskiviikkona 10.7. esiintyvät Asmaa Hamzaoui ja Bnat Timbouktou ‑yhtye edustavat Marokkoon orjiksi Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tuodun gnawa-ryhmän musiikillista perintöä, jossa sekoittuvat niin maallinen ja uskonnollinen aines kuin afrikkalaiset, arabialaiset ja berberivaikutteet. Musiikki on suggestiivista ja terapeuttista rituaalimusiikkia. Gnawa-kulttuurin hakemus Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on parhaillaan käsittelyssä.
Suitit ovat pieni katolinen yhteisö muuten protestanttisessa Länsi-Latviassa. Ryhmällä on käytännössä kaikki elämänalueet kattavat omintakeiset, katolisuutta ja luonnonuskontoja risteyttävät perinteensä, ja musiikkiperinnettä Kaustisella edustavat loppuviikosta esiintyvät Suitu Dudenieki ‑säkkipilliryhmä ja Suiti-tanssiryhmä. Suiti-kulttuuri liitettiin vuonna 2009 Unescon kiireistä suojelua vaativien aineettoman kulttuuriperinnön kohteiden luetteloon.
Suomen aineettoman kulttuuriperinnön luettelon kansanmusiikki- ja kansantanssikohteista esillä on kaustislaisen viulunsoiton lisäksi muun muassa Jepuan menuetti, jota nähdään teeman pääkonsertissa lauantaina 13.7. yhdessä Suiti-esiintyjien kanssa.
Musiikki- ja tanssiperinteen ohella festivaalilla esitellään pitkin viikkoa aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöitä myös muilta elämänalueilta sekä näyttelyllä ja asiantuntijaesittelyillä että osallistuen. Saunomiskulttuuriin voi tutustua tietysti saunomalla, suomalaiseen metsäsuhteeseen yövaelluksella ja Tornionjokilaakson siikakalastusperinteeseen lippoamisnäytöksin ja maistiaisin. Juhlilla valmistuu myös yhteisöteos Elävän perinnön puu.
Kuva: Suitu Dudenieki -säkkipilliryhmä ja Suiti-tanssiryhmä