Kansanmusiikki-instituutti julkaisee Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla kolme levy- ja kolme nuottijulkaisua: Jesse Kaikurannan ja Tallarin Lauluni-cd:n, Heikki Laitisen Pommaripoika-cd-kokoelman ja Antti Paalasen ja Veikko Kuivalan Viinamäen musiikkiopisto-cd:n, kirjat mestaripelimanneista Artturi Peltokangas ja Aldevin ja Kari Peltoniemi sekä perinteisen Kaustisen jamivihon.
Jesse Kaikuranta sukeltaa kansanlauluun
Jesse Kaikuranta näyttää uudella Lauluni-levyllään monipuolista osaamistaan ja palaa etsimään laulujensa juuria. Jesse tulkitsee levyllä 13 kansanlaulusuosikkiaan kaustislaisen kansanmusiikin ammattiyhtye Tallarin kanssa. Mukana on niin tuttuja lauluja, kuten Aamulla varhain ja Ankin vuoden 1967 klassikko, Jukka Kuoppamäen suomeksi tekstittämä Niin aikaisin, kuin tuntemattomampia helmiä. Osansa saa myös yksi Jessen lukkarinrakkaus, suomenruotsalaiset laulut, joita on mukana kolmen kappaleen verran.
Jesse Kaikuranta on luokiteltu debyytistään lähtien pop-genreen, mutta monipuolinen laulaja on myös kouluttautunut laulunopettaja, joka pystyy ottamaan eri genret haltuun varmalla tyylitajullaan. Kansanlaulu on ollut aina Jessen sydäntä lähellä, ja kansanmusiikki tuli laajemmin tutuksi jo opiskellessa Kaustisen musiikkilukiossa. Siellä Jesselle tuli tutuksi myös kansanmusiikin ammattiyhtye Tallari.
Jessen ja Tallarin varsinainen yhteistyö alkoi Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 2016, jonne heiltä tilattiin yhteinen konsertti. Niin kuulijat kuin esiintyjät nauttivat suuresti ja yhteistyö toimi moitteettomasti, joten sitä päätettiin jatkaa aina levyksi asti.
”Työskentely kansanmusiikin parissa ja Tallarin kanssa on ollut todella antoisaa. Kansanlauluissa erityisesti minua kiehtoo niiden mystinen voima tunkeutua ikään kuin syvemmälle ihmisen sydänjuurille. Samalla kun laulan julki omat tuntoni, lauluista pulppuaa myös herkkyyttä ja elinvoimaa kaukaa menneisyydestä sukupolvien takaa”, kertoo Jesse Kaikuranta.
Levyllä Jesse saa seurakseen Tallarin Ritva Talvitien viulun ja 2-rivisen haitarin, Katri Haukilahden viulun ja avainviulun, Sampo Korvan kitarat ja harmoonin sekä Arto Anttilan pystybasson. Levyn herkät ja ilmavat sovitukset ovat Tallarin käsialaa ja antavat hienosti tilaa Jessen pysäyttävälle äänelle.
Tallari on Kaustisella vuodesta 1986 toiminut kansanmusiikin ammattiyhtye, joka on paneutunut perinpohjaisesti suomalaisen kansanmusiikin eri tyyleihin ja luonut samalla oman tunnistettavan soundinsa. Nimensä bändi on saanut Elias Tallarilta, joka oli 1800-luvun kovimpia pohjalaisia häitä ja pitoja kierrelleitä soittoniekkoja. Tallari tekee paljon yhteistyöprojekteja eturivin nykykansanmuusikoiden kuten haitariässä Antti Paalasen ja kitaristi J-P Piiraisen kanssa. Genrerajoja on ylitetty aiemmin yhteistyöprojekteissa muun muassa Anne Mattilan, Heikki Salon ja Maarit & Sami Hurmerinnan kanssa.
Levynjulkistuskonsertti Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, lauantaina 14.7. klo 19 Kaustinen-sali
Jesse Kaikuranta & Tallari: Lauluni. Kansanmusiikki-instituutti KICD 139.
Pommaripoika – Heikki Laitisen 6-CD-juhlakokoelma
Kansanmusiikki-instituutin ensimmäisen johtajan, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin emeritusprofessorin ja monipuolisen taiteilijan Heikki Laitisen 75-vuotispäivän merkeissä Kansanmusiikki-instituutti julkaisee Laitisen monipuolista uraa kartoittavan kuuden cd:n kokoelman Pommaripoika – Heikki Laitinen. Kokoelma sisältää kaikkiaan seitsemisen tuntia musiikkia. Kokoelman ovat toimittaneet yhteistyössä Laitisen kanssa Johannes Heikkilä ja Hannu Virtanen, joiden meriittilistalta löytyy mm. Pilven piirtä myöten – suomietnon synty -tietoteos (SKS 2011).
”Hengästyttävän monipuolinen Heikki Laitinen – professori, tutkiva muusikko, musisoiva tutkija, säveltäjä, pedagogi, uranuurtaja ja suunnannäyttäjä”, otsikoi Hannu Saha kirjoittamansa levyn saatetekstin ja kysyy, onko Heikki Laitinen nykyajan Lönnrot. Laitinen on ollut pioneeri muun muassa 1960-luvun uuden hengellisen laulun liikkeessä, kansanlaulun ja kalevalaisen musiikin esiinnostajana sekä tutkijana ja kansanmusiikin koulutuksen rakentajana. Laitisen tunnettuimpia kokoonpanoja ja produktioita ovat olleet esimerkiksi Kankaan pelimannit, Primo, Fedja Happo, Murhaballadit-projekti Kimmo Pohjosen kanssa sekä Kelavala-yhtye Pohjosen ja tanssija Reijo Kelan kanssa.
Pommaripoika-kokoelmalta löytyy niin konserttitaltiointeja kuin poimintoja julkaistuilta äänitteiltä. Ensimmäinen taltiointi on vuodelta 1966, uusin vuodelta 2018. Mukana on paljon aikaisemmin äänilevyillä julkaisematonta materiaalia. Kokoelman 40-sivuisen liitevihon teksteissä käydään läpi Laitisen uraa, ja näkemyksiään esittävät monet Laitisen yhteistyökumppanit uran varrelta, ja vihossa on myös kappaleiden tarkat diskografise tiedot.
Kokoelman levyt:
CD1 SATTUUKO JOKU TIETÄMÄÄN Hengelliset ja kantaaottavat laulut, laulelmat
CD2 HERRA MELPERI Kankaan Pelimannit, Murhaballadeja, Laitinen & Folkkarit
CD3 HIIDEN HIRVI Runolaulua, muinaisia ääniä
CD4 METSÄN HUUTO Improvisaatio – ihmisen ääni
CD 6 KYMMENELLÄ RIVILLÄ Säveltäjän penkiltä, Laitinen & Pohjonen
Julkaisukonsertti Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla keskiviikkona 11.7. klo 16.00 Pelimannitalossa. Klo 18 Kaustinen-salissa Mirja Metsolan kokoama kooste arkistofilmihelmistä Laitisen uran varrelta.
Heikki Laitinen: Pommaripoika. Kansanmusiikki-instituutin äänilevyjä KICD138 & Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiäänitteitä 167.
Haitari ja lusikat soivat Viinamäen musiikkiopistossa
Vähärivishaitaristi Antti Paalanen ja lusikkataituri Veikko Kuivala kohtasivat ensimmäistä kertaa jo 1996 Alavudella järjestetyillä Eteläpohjalaisilla Speleillä puskasoittojen merkeissä. Lähes parikymmentä vuotta myöhemmin Antti törmäsi Veikkoon uudelleen Kaustisella ja pyysi häntä Kiharakolmion keikalle vierailemaan. Sen jälkeen kaverukset ovatkin soitelleet ja pitäneet yhteyttä varsin tiiviisti.
Lietolainen Veikko Kuivala nimettiin mestaripelimanniksi Kaustisella vuonna 2017 kautta aikain ensimmäisenä lusikansoittajana ja perkussiosoittajana ylipäänsä. Kaustisen festivaalien jälkeen Veikko kutsui Antin kylään kotitilalleen Liedon Viinamäkeen elokuussa 2017. Antti pakkasi haitarit ja äänitysvehkeet matkaan. Lopputuloksena syntyi 11 kappaleen ja sikermän Viinamäen musiikkiopisto -levy, ”Viinamäen musiikkiopiston peruskurssi”, kuten tekijät teostaan luonnehtivat. Peruskurssilla käydään läpi niin marssin, polkan, polskan, valssin kuin jenkankin tahdit kaksirivisen ja lusikoiden matkassa. Mukana on taattua ja tuttua eteläpohjalaista kaksirivissävelmistöä leppoisella poljennolla soitettuna.
Veikko Kuivala (s. 1929) oppi lusikansoiton 1940-luvun lopulla merillä seilatessaan norjalaiselta merimieheltä. Hän on soitellut lukuisten mestaripelimannien kuten Ressan-Lassin, Leo Siirtolan, Teppo ja Usko Välimäen, Teppo Ahon, Hannu Rauman ja Kaustisen Purppuripelimannien sekä Airi Hautamäen ja Alavuden kaksirivisten kanssa useamman vuosikymmenen ajan. Ratkaiseva innovaatio oli, kun hän vaihtoi haitaripelimanni Ossi Niinimäen kehotuksesta terävä-ääniset metallilusikat itse suunnittelemiinsa ja valmistamiinsa kaikukopallisiin puulusikoihin.
Antti Paalanen (s. 1977) tunnetaan vähärivisten haitareiden taitajana soolotöistään sekä mm. Pauli Hanhiniemi ja Hehkumo-, Kiharakolmio– ja Laitakaupungin orkesteri -yhtyeistä. Hän on suorittanut musiikin tohtorin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa ja työskennellyt myös mm. opetustehtävissä, teatterimuusikkona ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlien taiteellisena tuottajana.
Levynjulkistuskonsertti Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla perjantaina 13.7. klo 20.30 Kansantaiteenkeskuksen Museosalissa
Veikko Kuivala & Antti Paalanen: Viinamäen musiikkiopisto. Kansanmusiikki-instituutti KICD 137.
Mauno Järvelä: Artun nuottikirja
Artturi Peltokangas syntyi Amerikassa Michiganin osavaltiossa v. 1898. Hän muutti viiden vuoden iässä äitinsä ja kahden veljensä kanssa Suomeen ja perhe asettui asumaan Kaustisen Järvelään, Artun äidin syntymäkylään. Järvelässä vaikutti Artun nuoruusvuosina monta taitavaa pelimannia, ja Viljami Jylhästä, Konsta Jylhän isästä, tuli Artulle tärkeä esikuva ja opettaja monen muun vanhemman pelimannin ohella. Arttu palasi vielä aikuisena Amerikkaan ja soitti siellä suomalaisten haaleilla tansseja setänsä Jussi Jylhän kanssa. Lopullinen koti oli kuitenkin tuttu Järvelän kylä, jonne hän asettui pysyvästi v. 1934.
Amerikan vuosien vaikutus kuului Artun ohjelmistossa ja soittotyylissä. Hänen kotiyhtyeekseen tuli luonnollisesti Järvelän pelimannit, joiden riveissä Arttu ehti soittelemaan muutamat festivaalitkin.
Itsekin Kaustisen Järvelän kylän mestaripelimanneihin kuuluva Mauno Järvelä on nuotintanut Artun nuottikirjaan suoraan arkistonauhoilta 28 kappaletta ”Oosin Artun” ohjelmistosta, ja totta kai niin Artun kuin kappaleidenkin tarinat kerrotaan!
Julkistuskonsertti Kaustisen kansanmusiikkijuhlien Wiljami-salissa perjantaina 13.7. klo 12, esiintymässä Kaustisen pelimannit ja tanssijat.
Mauno Järvelä: Artun nuottikirja. Kansanmusiikki-instituutti KIJ 101. Pehmeäkantinen, 44 sivua.
Jaana Eloranta – Katja Louhula: Aldevin & Kari Peltoniemi – mestaripelimannit.
”Musiikki kuuluu ihan tavalliseen elämään. Ei se ole mitään hohdokasta tai suurta ja erikoista. Musiikki on taivaan lahja, josta on lupa nauttia aina kun siltä tuntuu.” (Aldevin Peltoniemi)
Kaustislaisen pelimannitradition ”salaisuus” on elävänä säilynyt korvakuulo-oppimisen perinne, joka on tuottanut joustavan yhdistelmän paikallisten kappaleiden ja leimallisten tyylipiirteiden säilymistä ja yksilöllistä muuntelua. Mestaripelimannit Aldevin Peltoniemi (1908–1992) ja hänen poikansa Kari Peltoniemi (1945–) ovat olleet korvakuuloperinteen vahvimpien kantajien joukossa, ja heidän tähän kirjaan nuotinnetut omat 20 sävellystään ovat perinteen jatkumoa parhaimmillaan. Aldevin Peltoniemen tyttärentyttärien kokoamat Aldevinin ja Karin elämäntarinat antavat 1800-luvun puolelle saakka kurottavan eläväisen ja havainnollisen kuvan soiton ja musiikin roolista yhden kaustislaisen pelimannisuvun elämässä. Kirjan oheismateriaaliksi tekijät ovat koonneet myös Youtubeen valikoiman Aldevin ja Kari Peltoniemen tallennettuja esityksiä.
Julkistuskonsertti Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla perjantaina 13.7. klo 19 Kansantaiteenkeskuksen aulassa.
Jaana Eloranta – Katja Louhula: Aldevin & Kari Peltoniemi – mestaripelimannit. Kansanmusiikki-instituutti KIJ 102. Kovakantinen, 66 sivua.
Jamivihko 2018
Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla jamit jatkuvat aina vaan! Vuonna 2018 jameista vastaavat Ilo Ensemble, Alasdair Fraser & Natalie Haas (GB/US), Desirée Saarela-Portin, Teho., ENKEL, kaustislaiset pelimannit, Harald Haugaard (DK), Arto Järvelä, Hilja Grönfors ja Kapela Maliszów (PL).
Vetäjien opettamien jamikappaleiden nuotteja löytyy Kansanmusiikki-instituutin julkaiseman kahdeksannen jamivihkon sivuilta. Työnnä jamivihko muistin turvaksi povitaskuun ja anna jamien viedä mennessään!
Jamiworkshopit Kansanmusiikkijuhlilla tiistaista 10.7. lauantaihin 13.7. päivittäin klo 11.30 Café Mondossa.
Jamivihko 2018. Kansanmusiikki-instituutti KIJ 103. Pehmeäkantinen, 24 sivua.