Living the Heritage -podcast

Living the Heritage -podcast-sarja tarjoaa näkökulmia aineettoman kulttuuriperinnön ja kestävän kehityksen teemoihin ja siihen, miten nämä ajankohtaiset aiheet nivoutuvat toisiinsa. Miten kulttuurista monimuotoisuutta voi ylläpitää ja suojella sukupolvelta toiselle?

Toimittaja ja kansanmuusikko Amanda Kauranne kutsuu mukaansa elämyksellisille matkoille Latviaan, Ruotsiin, Suomeen ja Viroon, joissa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla olevat tahot kertovat perinteenharjoittamisen iloista ja haasteista. Äänimaisemat, tarinankerronta ja perinnemusiikki vuorottelevat perinteenkantajien ja asiantuntijoiden haastattelujen kanssa.

Podcastissa selviää, kuinka lähes unohtuneet Suitien säkkipillisävelmät soivat nykyään Latviassa, millä keinoin tarinankerronta vahvistaa demokratiaa Ruotsin Sagobygdenissä ja miten viulunsoittoperinne siirtyy sukupolvelta toiselle Kaustisen alueella. Hitaan matkanteon merkityksellisyys korostuu, kun tutustumme virolaiseen haapio-veneiden rakentamisperinteeseen Soomaan kansallispuistossa ja opimme myös, mikä merkitys aineettomalla kulttuuriperinnöllä on rauhantyössä ja konfliktien ratkaisussa. Musiikin, käsityöperinteen, kulttuurialan ja matkailun ammattilaiset tarjoavat podcastissa uudenlaisia näkökulmia kestävään kehitykseen ja pohtivat, miten luoda kestävämpää tulevaisuutta.

Sarjan osat kestävästä kehityksestä ovat saaneet rahoituksensa Livind-hankkeesta (Museovirasto) ja osat aineettomasta kulttuuriperinnöstä on toteuttanut Euroopan unionin Erasmus+ ohjelmasta rahoitettu Sheritage-hanke.

Living the Heritage: Kaustinen – the musical ecosystem of passing on traditions

Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Kaustinen on n. 4300 asukkaan kunta, jonka väestöstä merkittävä osa soittaa, laulaa tai tanssii kansantansseja. Heinäkuussa paikan väestömäärä räjähtää, kun vuodesta 1968 järjestetty Kaustisen kansanmusiikkijuhlat -festivaali kokoaa kansanmusiikkiväen Suomesta ja ympäri maailmaa soittamaan, laulamaan ja tanssimaan yhdessä. Festivaali on myös näyteikkuna paikallisille musiikki- ja tanssiperinteille, joita harjoitetaan ympäri vuoden ja kaikissa ikäryhmissä. Mikä on Kaustisen salaisuus?

Kaustislainen viulunsoitto ja siihen liittyvät käytännöt ja ilmaukset nostettiin vuonna 2021 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Podcastissa nuori viulisti Erkki Virkkala kertoo viulunsoittoperinteen jatkumosta niin perhepiirissä kuin Näppäri-pedagogiikan parissa. Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki pohtii, miten luoda kulttuurisesti rikas ekosysteemi, joka pitää yllä aineettoman kulttuuriperinnön välittymistä sukupolvelta toiselle. Saamme kuulokuvan Näppärien harjoituksista ja konsertista, kun sadat lapset soittavat yhdessä kansanmusiikkia. Näppäri-pedagogiikka ammentaa paikallisista musiikkiperinteistä ja pyrkii elinikäisen musiikkisuhteen luomiseen.

Kuuntelemme myös Kaustisen luonnon hiljaisuutta ja festivaaliviikon hulinaa, nautimme isoisän ja lapsenlapsen yhteissoitosta ja pistäydymme pelimannijameihin, joissa baarimikkokin pääsee soittamaan.

Jakson toteuttaja Sheritage-hanke/Co-funded by Erasmus+.

Living the Heritage: Sagobygden — finding your voice through stories

Tarinankerronnan taika vie mukaansa kaikenikäiset ihmiset eri ja puhuttelee meitä kulttuurista sekä vuosisadasta ja vuosituhannesta toiseen. Miksi tarinat ovat niin tärkeitä?

Sanan mahtiin ja mahdollisuuksiin pääsee tutustumaan Ruotsissa Smålannin alueella Sagobygdenissä monella eri tavalla. Sagobygden, englanniksi The Land of Legends Sweden, kutsuu mukaansa Ljungbyssä sijaitsevaan tarinankerrontamuseoon, nimeltään Sagomuseet. Sen joka nurkka tulvii tarinoita.

Alvestan, Ljungbyn ja Älmhultin kunnissa puolestaan pääsee tutustumaan legendaarisiin paikkoihin ja niihin liittyviin kansantarinoihin joko geokätköjä etsimällä tai luonnossa olevien tarinakaappien sisältöön tutustumalla.

Kronobergin tarinankertojien verkosto puolestaan pitää huolta siitä, että suullinen tarinankerrontaperinne pysyy elossa – niin kansantarinoiden vanhin kerros kuin ihmisten omat tarinat nyky-yhteiskunnassa.

Land-of-Legends -ohjelma tarinankerrontaperinteen edistämiseksi ja elvyttämiseksi Kronobergin alueella nostettiin vuonna 2018 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön hyvien käytäntöjen listaan.

Sagobygdenin perustaja Per Gustavsson ja toiminnanjohtaja Tine Winther kertovat tarinankerronnan merkityksellisyydestä demokratian rakentajana. Tarinankertojat ja pedagogit Camilla Ek, Jakob Elofsson ja Mia Vickell kertovat, miten eri tavoin ja millaisia erityisryhmiä tarinat voivat tavoittaa. Tarina-antikvariaatin pitäjä Lina Midholm kertoo myös paikallisista tarinankertojista.

Podcastissa luvassa on taionomaisia elämyksiä, ilahduttavia ja pelottavia tarinoita sekä käytännön neuvoja, miten selvitä yliluonnolisten hirviöiden kohtaamisista!

Jakson toteuttaja Sheritage-hanke/Co-funded by Erasmus+.

Living the Heritage: Suiti — in tune with the ancestors

Ylpeys omasta perinteestä kannattelee ja tuo iloa! Suitit ovat pieni, parintuhannen hengen katolinen yhteisö Latvian länsiosassa. Heidät tunnetaan erityisesti bordunalauluistaan, värikkäistä kansanpuvuistaan ja säkkipillinsoittoperinteestään. Resilienssi ja arvostus omaa perinnettä kohtaan ovat saaneet kulttuurin säilymään vuosisadasta toiseen – ja perinteitä voidaan myös elvyttää! Vuonna 2009 Suitien kulttuurialue nostettiin Unescon kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Värikäs matka Suitien kulttuurialueelle hellii kaikkia aisteja. Podcastissa kuullaan äänimaisemia Suitien käsityöpäivästä ja sunnuntaimarkkinoilta Alsungasta, jossa leivotaan perinteisiä sklandrausis-kasvispiirakoita, tehdään helmitöitä ja kokeillaan säkkipillinsoittoa.

Perinteistä bordunalaulua esittää naisten etnografinen lauluyhtye Suitu sievas, jonka johtaja, perinteenkantaja Ilga Leimane syventää haastattelussa ymmärrystä Suitien kulttuuriperinnöstä.

Säkkipillinsoittaja Juris Lipsnis kertoo, kuinka lähes unohtuneet säkkipillinsoittoperinteet elvytettiin ja miten säkkipillit soivat nyt Suitu dūdenieki -yhtyeen hyppysissä.

Suiti Cultural Heritage Foundation -kansalaisjärjestön projektijohtaja Māra Rozentāle toimii tulkkina ja matkaoppaana Suitien kulttuuriperinteeseen.

Jakson toteuttaja Sheritage-hanke/Co-funded by Erasmus+.

Living the Heritage: Sustainable futures and Intangible Cultural Heritage

Usein puhe kestävästä kehityksestä keskittyy ympäristöön ja ekologiseen kestävyyteen, mutta aihe on paljon laajempi. Mitä on sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys?

Podcastissa esitetään erilaisia näkökulmia kestävään kehitykseen ja syvennetään aihetta erityisesti elävän kulttuuriperinnön ja sen suojelun näkökulmista. Aiheesta puhuvat virolaisen haapio-veneen rakennusperinteen taitaja ja turistiopas Aivar Ruukel, suomalainen tutkija ja kansanmuusikko Vilma Timonen, norjalaisen käsityöperinteen asiantuntija Solveig Torgersen Grinder, ruotsalainen tarina-antikvariaatin pitäjä Lina Midholm, kenialainen muusikko ja esiintyjä Linus Omondi, virolaisen setukulttuurin asiantuntija Helen Külvik ja professori Tiago de Oliveira Pinto Franz Liszt Weimarin musiikkiyliopistosta. Opit myös, mitä kestävä kehitys on eri kielillä! 

Jakson rahoittaja Livind-hanke/Museovirasto.

Living the Heritage: Peace works

Miten aineetonta kulttuuriperintöä voi käyttää rauhantyössä ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä? Tanssija, antropologi ja kolumbialaisen Embodying Reconciliation – Cuerpos para la Reconciliación – kansalaisjärjestön johtaja Diana Gutiérrez kertoo työstään aineettoman kulttuuriperinnön ja rauhantyön parissa.

Unkarilainen tutkija ja muusikko Miklós Both kertoo perustamastaan ja vetämästään Polyphony Project -hankkeesta Ukrainassa. Palkittu projekti tutkii, säilyttää ja esittelee ukrainalaisten kylien elävää musiikillista kansanperinnettä.

Podcastissa kuulet myös, miten sanaa rauha kutsutaan eri äidinkielillä. Entä mikä mahtaa olla rauhan vastakohta?

Jakson rahoittaja Livind-hanke/Museovirasto.

Living the Heritage: Human-paced travels

Voiko matkustaminen olla aineetonta kulttuuriperintöä? Aivar Ruukel rakentaa perinteisiä haapio-veneitä, joita on käytetty liikkumiseen soisella ja tulvaisella Soomaan alueella Virossa. Vuonna 2021 haapion rakentaminen ja käyttö nostettin Unescon kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Aivar kertoo, miten haapioita rakennetaan, kuinka veneenrakennusperinnettä opitaan ja miten kestävää matkailua voi edistää. Haastattelua värittävät Soomaan kansallispuiston äänimaisemat sekä kestävän matkailun mahdollistamat elämykset tähtitaivaan alla, soilla ja joen varressa.

Jakson rahoittaja Livind-hanke/Museovirasto.